Lastenhuone 2/3

Seuraavaksi esittelyvuorossa on juuri 7 vuotta täyttäneen esikoisen huone. Hänelle oli tärkeää saada huoneeseensa korkea sänky ja kirjoituspöytä. Sänky toteutettiin vanhassa kodissa työhuoneessa olleesta Ikean hyllystä ja runkopatjasta:

Seinälle on päässyt itsetehtyä taidetta:

Kirjoitusnurkkauksesta muodostui tällainen:

Taidetta saa talteen myös Granitista ostettuun vaijeripidikkeeseen:

Säilytystilaa pikkuautoille löytyy ikkunoiden alta tauluhyllyiltä

Lastenhuone 1/3

Säiden viilennyttyä ja iltojen pimennettyä talon sisustukseen on taas ehtinyt vähän paneutua. Lastenhuoneet ovat suurinpiirtein valmiita. Tässä vähän kuvia ensin 2,5-vuotiaan tyttären huoneesta:

Kuten kuvista voi arvata, on tyttäreillä melkoinen prinsessa ja pinkkikausi meneillään. Päädyimme kuitenkin maalaamaan vain yhden seinän hennon vaaleanpunaisella ja muuten väriä tulee tekstiileistä. Helpompaa vaihtaa huoneen ilmettä, kun lempiväri vaihtuu ;).

Tästä huoneesta on ihan mahtavat näkymät. Iltaisin voimme katsella satoja valoja monen kilometrin päähän. Valitettavasti maisemista ei ikkunan läpi saa kuvaa, mutta tässä vähän osviittaa:

Seuraavissa postauksissa poikien huoneet:

Eteisen sisustuspohdintaa

Meillä on ihana, suuri ja valoisa eteinen. Sen sisustaminen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. Tässä vielä kaksi kuvaa eteisestä juuri ennen muuttoa:

Suunnittelin aluperin penkkiä tuohon peiliovikaapin vastaiselle seinälle, mutta penkki näytti aivan liian pieneltä ja hennolta siinä. Uutena suunnitelmana olisi laittaa oven viereiselle seinälle naulakko lasten käyttövaatteille ja siihen alle penkkinäkin toimiva kenkäteline tähän tyyliin:

Ikean kenkäpenkki olisi sopivan kokoinen:

Naulakkoa olen etsinyt pitkään ja hartaasti, mutta en edelleenkään tiedä millainen olisi paras.  Ehkä vain jotain todella yksinkertaista.

Pitkälle seinälle haluaisin lipaston lasten hanskoille ja hatuille sekä jonkun nojatuolin. Molemmat ovat aiheuttaneet päänvaivaa. Tällaisia nojatuolivaihtoehtoja olen pohtinut:

Emme vain ole olleet näistä yksimielisiä. Tuo Eamesin DAW olisi siitä hyvä, että se olisi helppo pitää puhtaana, eteisessä kun saattaa likaa olla...

Toisaalta olisi hienoa löytää yksi tai kaksi isosetäni Olof Ottelinin suunnittelemaa tuolia :

Lipasto on vieläkin vaikeampi. Mitään sellaista ei ole tullut eteen, joka olisi kiinnostava. Tämä Ikean Nyvoll voisi tulla kysymykseen, kun se sopivi väritykseltään hyvin tuohon peiliovikaappiin ja sen vieressä olevaan korkeakiiltoiseen kenkäkaappiin. Mietityttää vain laatu. Meillä on lastenhuoneessa Ikean Malm-lipasto, joka on hajonnut liitoksistaan. Täytyy kuitenkin käydä katsastamassa tämä Ikeassa.

 

Tähän Ikean lipastoon tykästyin liikkeessä, mutta se on ehkä liian matala:

Isompi ehkä taas liian korkea:

Tykkään kummassakin noista keveistä jaloista.

Lämmitysjärjestelmän valinta passiivitaloon

Rakennuksen suunnitteluvaiheessa mietittiin paljon lämmitysjärjestelmän valintaa ja valinta osui maalämpöön. Olen aikaisemmassa blogi-kirjoituksessa perustellut valintaa ja nyt tänään löysin mielenkiintoisen laskurin lämmitysjärjestelmien vertailuun kustannusmielessä.

Mielenkiintoisin laskurin tuloksista on viimeinen kuva, jossa eri lämmitysvaihtoehtojen kumulatiivinen kustannus leikkaa kymmenen vuoden kohdalla. Eli jos asuu kymmenen vuotta rakentamassaan talossa niin on yksi ja sama mitä lämmitusjärjestelmää talossaan käyttää?

Tässä tulokset:

Portaat valmiit

Jani sai ulkoportaat valmiiksi viikonloppuna. Samalla hän myös viimeisteli terassin, sillä kalliota vasten olevat viimeiset laudat puuttuivat vielä. Ja kyllä tulikin upea!

Portaiden alla meidän pojilla on tilava maja, johon pääsee salakäytävästä eli irroittamalla kaksi lautaa:

Jani rakensi myös terassin loppuun. Terassin reunoista on puuttunut viimeiset kalliota vasten olevan laudat. Nyt ne ovat sahatut oikeanlaisiksi ja paikallaan. On tuo mies oppinut taitavaksi tässä matkan varrella.

Väliaikaiset kattotikkaatkin on poistettu ruokatilan ikkunan edestä.

PoE ja LED-valaistus

Meillä valaisimet ovat suurimmaksi osaksi led-valaisimia, joista suurin osa on erillisellä virtalähteellä (isoja) ja seinävalaisimet sisäisella virtalähteellä (pieniä). Ledien mainostetaan olevan todella pitkäikäisiä mutta entäs virtalähteiden, hajoaako ne ennen valaisimia? Virtalähteissä on kuitenkin enemmän elektroniikkaa kuin itse valaisimissa, joten veikkaisin että eivät kestä yhtä pitkään.

Kysyin led-toimittajalta miksei valaisimiin ole yhtä keskitettyä virtalähdettä vaan jokaiselle on omansa. Vastauksena sain että pitkät vedot virtalähteeltä valaisimelle aiheuttavat led-valaisimille häiriöitä. Lieko tarkoittanut sitten esimerkiksi kännykkää tai vieressä kulkevia 230V sähköjohtoja.

Tänään tuli mieleen että jos veto virtalähteeltä valaisimelle olisi häiriösuojattu, esimerkiksi CAT5-tason ethernetjohto, niin häiriöitä ei varmaankaan tulisi. PoW (PowerOverEthernet) on standardi virransyöttöön parikaapeli pitkin, sillähän asian voisi hoitaa? Laitteen (valaisimen) suurin tehontarve saisi olla 15W, joka riittäisi mainiosti.

Muutaman artikkelin aiheesta löysin netistä mutta en yhtään Suomessa toimivaa verkkokauppaa, jossa tuollaisia myytäisiin. Ehkä niihin liittyy jokin ongelma?

Vähän kerrallaan

Tällä viikolla on ollut iltaisin niin kylmää ja pimeää, että Jani ei ole juurikaan nikkaroinut ja olemme saaneet nauttia perheilloista ihan koko perheen voimin takkatulen loimussa (jee!). Nyt viikonloppuna on kuitenkin edistystäkin taas tullut ulkoportaiden muodossa. Nyt alkavat pihan viimeisetkin vaaranpaikat olla vähemmän vaarallisia.

Lämmitys päälle

Alkoi lämmitysjärjestelmän(kin) mielestä olla sen verran viileät kelit että eilen illalla meni lattialämmitys päälle. Lattialämmitys oli poissa päältä n. 5kk mutta lattialämmityksen kiertovesipumppu oli koko ajan päällä. Kesällä en pitänyt edes "mukavuuslämpöä" kylppärissä koska lattiassa kiersi helteiden vuoksi muutenkin 23 C vesi. Maanvaraisen alakerran lattialämpö olisi varmasti ollut viileämpi ja yläkerran lämpimämpi mutta pitämällä kiertovesipumppua päällä koko ajan sain hieman tasattua kerrosten välistä lämpötilaeroa (n.2-3 C).

Kesällä ikkunoiden kautta tulevan lämpökuorman vaikutuksen huomasi selvästi aurinkoisina päivinä. Sälekaihtimilla olisi saanut osan lämpökuormasta pois (kuten naapurin näyttivät tekevän, meillä ei ole sälekaihtimia asennettu) mutta sitten ei olisi nähnyt ulos. Meillä ei ole myöskään isoja räystäitä etelä- tai länsisuuntaan, jolla ikkinoita olisi saanut varjostettua.

IV-koneen viilennysominaisuus oli siis tarpeen (yhdistetty maalämmön keruupiiriin) ja toimi mielestäni ihan riittävän hyvin: helteillä yläkerrassa oli n.25 C, alakerrassa n. 22 C kun IV-kone hönki n. 17 C raitisilmaa sisälle. Alakerran laattalattian viileys johtui varmaan osittain siitä, että viilennetty raitisilma (17 C) on "painavempaa" kuin lämmin huoneilma ja laskeutuu aika nopeasti lattiatasolle samalla viilentäen sitä.

Voiko siis sanoa että viilennys hoitettiin IV-koneen ja vesikiertoisen lattialämmityksen avulla?

Lämmitysstatistiikan osalta odotan talvea mielenkiinnolla. Kesän statistiikasta nähdään lämpimän veden osuus energiakulutuksesta sekä asunnon muu energiakulutus. Nämä olivat kohtuullisen vakiot kesä-, heinä- ja elokuun, syyskuusta 3 ensimmäistä viikkoa.
Lämmityskaudella lämmityksen osuus energiakulutuksesta saadaan (riittävällä tarkkuudella) vähentämällä kesäkuukauden energiankulutus.

Tiiveysmittaus tehtiin keväällä, joten sieltä saan arvon ilmanvuotoluvun vaikutuksesta energiakulutukseen. Talotoimittajan tekemästä energialaskelmasta saan puolestataan laskelmat teoreettisesta kulutuksesta ja lämmitysjärjestelmästä lukuarvot todellisesta kulutuksesta, joten periaatteessa loppu pitäisi olla vain matematiikkaa.

Joskin tiiveysmittauksesta pitää vielä kommentoida se että saatu ilmanvuotoluku ei vastaa todellisuutta: tiiveysmittauksessa tukitaan katolla mm. takkahormi, viemärituuletus, IV-poistoilma, liesituulettimen huippari, radontuuletus. Lisäksi IV-koneesta tukitaan tuleva raitisilmakanava ja viemärit.

Syyspuuhia

Syksy vaikuttaa saapuneen. Pimeän ja kostean karkoitukseen on onneksi helppo keino: takkatuli. Takkatuli on meillä ollut menneen viikon aikana palamassa lähes joka päivä.

Säistä huolimatta Jani on ollut hommissa. Viikonloppuna edistyi parveke: lattia sai levyt ja bitumikermin pintaansa, parvekkeen alle jäävä katos on laudoitettu.

Tällä hetkellä työt ovatkin enimmäkseen syksyyn ja talveen varautumista. Listalla on tuon parvekkeen loppuun saattamisen lisäksi tulevan lasiverannan paikan suojaus kosteudelta ja jäätymiseltä ennen lasien asennusta, pihan siivoaminen laudanpätkistä, ulkoportaiden tekoa, jotta talvella ei putoa lumen läpi kuoppaan.